Paimion Parantola – Arkkitehtuurin Parantava Voima
Turun lähistöltä, Paimion verkkaisen mäntymetsän keskeltä, löytyy yksi suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisesti merkittävimmistä rakennuksista. Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola kertoo poikkeuksellista tarinaa siitä, kuinka rakennus ympäristöään ja huonekalujaan myöten voidaan suunnitella hyvinvoinnin ympärille.
Alkujaan tuberkuloosiparantolaksi rakennettu Paimion parantola valmistui vuonna 1933. Sen suunnittelu perustui vuonna 1929 voitettuun arkkitehtuurikilpailuun, ja muodostui yhdeksi Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen läpimurron keskeisimmistä tekijöistä.
Kesällä 2026 parantola sai uuden kansainvälisen tunnustuksen, kun se listattiin yhtenä 13 kohteesta UNESCO:n Aalto Works -maailmanperintökokonaisuuteen. Samalla siitä tuli Varsinais-Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde ja kahdeksas Suomessa sijaitseva maailmanperintökohde.
Paimion parantola on ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä Aino ja Alvar Aalto ovat suunnitelleet paitsi vaikuttavan ulkosivun, myös huoneet niiden sisustusta myöten. Aivan kaikki tontilla on suunniteltu alusta alkaen ajatuksella ja yhtä tarkoitusta varten: tukemaan potilaan paranemista.
1930-luvulla tuberkuloosin hoidossa ajateltiin levolla, puhtaalla ilmalla ja auringonvalolla olleen suuri merkitys. Parantola sijoitettiin mäntymetsän keskelle, ja rakennus suunnattiin niin, että valo ja ympäröivä luonto voitiin hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Potilashuoneita suunniteltiin vuoteessa makaavan ihmisen näkökulmaa silmällä pitäen. Värimaailma, valaistus, pesualtaat, ovien kahvat ja huonekalut suunniteltiin potilaiden tarpeita ajatellen ja osin yhteistyössä lääkärien kanssa. Sisätilojen värityksen suunnittelussa Aallot työskentelivät koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa.
Tunnetuimpia parantolaa varten valmistettuja esineitä on kaarevasta puusta valmistettu Paimio-tuoli, jonka funktio oli parantaa potilaan asentoa hengityksen helpottamiseksi. Se on yksi suomalaisen modernin muotoilun rakastetuimmista klassikoista ja hyvä esimerkki siitä, kuinka rakennuksen suunnittelu ulottui arkkitehtuurista aina yksittäisiin käyttöesineisiin.
Parantolaan tutustumisesta saat eniten irti osallistumalla opastetulle kierrokselle. Kierroksilla avautuvat sellaiset tilat ja yksityiskohdat, joita rakennusta vain ulkopuolelta tarkastelemalla ei huomaisi. Kierroksilla käsitellään parantolan arkkitehtuuria, suunnitteluratkaisuja ja innovaatioita sekä sitä, millaista elämä tuberkuloosiparantolassa aikanaan oli. Tarinoita parantolan rakentamisesta ja rakennuksen käytävien ja huoneiden ihmiskohtaloista voit kuulla yleisökierroksilla suomeksi tai englanniksi.
Kaikkiin rakennuksen sisätiloihin ei pääse tutustumaan itsenäisesti. Aukioloaikoina ilman opastusta voi kuitenkin vierailla esimerkiksi päärakennuksen aulassa ja toisen kerroksen ravintolasalissa, sekä ihailla rakennuksia ja niiden ympäristöä ulkoa käsin.
Paimion parantolassa luonto ei ole vain maisema rakennuksen ympärillä, vaan osa alkuperäistä suunnitteluajatusta. Parantolan ympärillä kulkeva 2,6 kilometrin mittainen luontopolku vie mäntymetsään, joka muodostaa olennaisen osan parantolaympäristöstä. Reitillä maisema vaihtuu sammaleisista kallioista ja metsistä kirkasvetisen puron ympäristöön.
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin ja piha-alueisiin voi niin ikään tutustua vapaasti. Kannattaa varata aikaa kierrosta ennen tai sen jälkeen – rakennuksen mittakaava ja suhde ympäröivään metsään avautuvat parhaiten juuri ulkoa käsin katsomalla. Pihalla käyskennellessä näet rakennusten yksityiskohdat, haistat mentymetsän tuoksun ja saat kuulla tuulen puissa, ehkä puron solinan vähän kauempaa. Verkkaisessa ympäristössä ajatukset kääntyvät eittämättä siihen, miltä oma elämä olisi parantolan toiminnassa olon aikaan tällä paikalla näyttänyt.
Kahville, lounaalle...
Vierailua ei tarvitse rajata pelkkään arkkitehtuurikierrokseen. Päärakennuksen toisessa kerroksessa toimiva Ravintola Toivo tarjoaa lounasta, kahvia ja leivonnaisia. Ruuassa hyödynnetään sesongin raaka-aineita ja suomalaisia tuotteita.
...tai yöksi parantolaan?
Parantolan alueella voi sovittaessa myös yöpyä jos olet liikkeillä suuremmalla ryhmällä. Vierasmajoitusta järjestetään entisessä hoitajien asuinrakennuksessa Mäntylässä ja jopa päärakennuksen entisissä potilashuoneissa.
Muutaman tunnin arkkitehtuuriretken sijasta vierailusta voi rakentaa kokonaisen rauhallisen päivän – tai jopa yön – keskellä Paimion mäntymetsää.
Paimion parantolan löydät osoitteesta Alvar Aallon tie 275, Paimio.
Julkisella liikenteellä pääsee paikalle Turun suunnasta. Fölin linjat 705, 706 ja 709 kulkevat Turun Puutorilta Paimion parantolalle. Bussimatka kestää noin tunnin.
Autolla saapuville löytyy maksuttomia pysäköintialueita päärakennuksen läheisyydestä.
Parantola on hyvä kohde myös pyörällä reissaaville.
Parantolan yleisöaukioloajat vaihtelevat kauden mukaan, ja ne kannattaakin tarkistaa verkkosivuilta. Parhaillaan parantola on avoinna torstaista sunnuntaihin klo 11–15.
Yksityiskierroksella on mahdollista vierailla myös varsinaisen yleisökauden ulkopuolella. Muista varata kierroksesi ajoissa!
Kierroksia on mahdollista saada myös esteettöminä.
Paimion parantola on itsestään selvä kohde arkkitehtuurista ja suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneelle, mutta Aalto-tuntemusta ei tarvita vierailusta nauttimiseen. Parantola ei ole vain funktionaalisen arkkitehtuurin mestariteos, vaan myös lukemattomien tarinoiden tyyssija. Kierroksilla avautuva historia ihmiskohtaloineen tarjoaa pohdiskeltavaa kotimatkallekin. Myös ympäröivä luonto ja Turun ja saariston laajempi alue tarjoavat sydämeen painuvia elämyksiä matkailijalle. Parantola soveltuu hyvin esimerkiksi päiväretkeksi Turusta tai pysähdykseksi vaikkapa saaristokierroksen varrelle.
Paimion parantolassa tiivistyy lopulta ajatus, joka tuntuu edelleen hyvin ajankohtaiselta – miltä ympäristö näyttää ja tuntuu silloin, kun se suunnitellaan ihmisen hyvinvointi edellä?
Kysymykseen kannattaa mennä etsimään vastausta paikan päälle.
Psst! Jos kiinnostaa mitä muita arkkitehtuurin helmiä Turun alue pitää sisällään, tsekkaa artikkeli täältä.
Kuvat: Paimio Sanatorium Foundation, Ola Kolehmainen, Jaska Poikonen, Arto Wiikari, Niko Kotiranta
Julkaistu | Päivitetty